Turun kaupunki on sitoutunut yhdenvertaisuuden edistämiseen ja rasismin torjuntaan monessa eri ohjelmassa ja eri toimenpitein.
Kaupunkistrategiassa sanotaan, että Turku on kaikkia turkulaisia varten. Pormestariohjelma linjaa, että Turussa edistetään kaikkien ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja tasa-arvoa kaupunkilaisten keskuudessa. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi Turku julistautui vuonna 2018. Turun kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa on listattu joukko toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi rekrytoinnissa ja työssä sekä vähemmistöryhmien huomioimiseksi päätöksenteossa ja palveluiden suunnittelussa.
Kaikki Turun kaupunginvaltuustossa edustetut valtuustoryhmät ovat sitoutuneet pormestariohjelmaan ja sen rasismin vastaiseen sitoumukseen, jossa kaikki ryhmät sitoutuvat esimerkiksi siihen, ettei niiden ohjelmiin, periaatepäätöksiin, julkilausumiin tai muihin vastaaviin kannanottoihin sisällytetä rasistista tai muukalaisvihamielistä sanomaa.
Ryhmät eivät ryhdy sellaisiin toimiin, jotka olisivat ristiriidassa Turun kaupungin toteuttamien, ulkomaalaisväestön ja vähemmistöjen aseman parantamiseen tähtäävien toimien kanssa ja ne ovat sitoutuneet osoittamaan julkisesti halukkuutensa toimia erilaisuuden hyväksymiseksi. Ryhmät sitoutuvat edistämään kaikkien ihmisten yhdenvertaista asemaa, kohtelua ja tasa-arvoa.
Kaikista tavoitteista ja sitoumuksista huolimatta tilastoissa ja ihmisten arjessa näkyy, että rasismin kohtaaminen kouluissa, työpaikoilla, palveluissa ja julkisissa tiloissa on yhä Turussakin arkipäivää. Vuonna 2018 tehdyssä EU-maiden vertailussa Suomessa koettiin eniten rasismia.
Rakenteellisen rasismin purkaminen tarvitsee entistä vaikuttavampia toimia ja seurantaa. Turku linjaa strategiassaan olevansa kansainvälinen kaupunki. Turun väestöstä noin 14 prosenttia on vuonna 2023 muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä ja luku kasvaa.Turun kasvu perustuu pitkälti maahanmuuttoon. Ilman maahanmuuttoa huoltosuhde heikkenee, eikä kaupungin palveluja pystytä järjestämään.
Euroopan komission antirasismitoimintaohjelman mukaan rakenteellinen rasismi ylläpitää esteitä, joita kansalaiset kohtaavat vain etnisen alkuperänsä vuoksi. Rakenteellinen rasismi vaikuttaa sitä kokevien mahdollisuuksiin saada työtä, terveydenhoitoa, asuntoa, rahoitusta tai koulutusta. Rakenteellinen syrjintä jää usein piiloon.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun teettämän selvityksen mukaan esimerkiksi afrikkalaistaustaisista suomalaisista 67 prosenttia vastaajista oli kokenut syrjintää koulutuksessa. Rasismia ilmenee vastaajien mukaan sekä muiden opiskelijoiden että opetushenkilökunnan taholta, mutta myös muun henkilökunnan, kuten kuraattorin ja kouluterveydenhoitajan taholta. Lähes viidesosa vastaajista on kokenut syrjintää jo ennen kouluikää varhaiskasvatuksessa. Työelämään osallistuneista tai sinne hakeneista vastaajista 60 prosenttia on kokenut syrjintää.
Lapsiasiavaltuutetun mukaan kouluterveyskyselyssä on todettu, että kaikista ulkomaalaistaustaisista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista yli 40 prosenttia on vuoden aikana kokenut syrjivää kiusaamista.
Rasismi ja syrjintä ovat syvällä yhteiskuntamme rakenteissa. Tänä vuonna yhdenvertaisuusvaltuutettu on nostanut esille myös esimerkiksi romaneiden syrjintää. Romaneita syrjitään Suomessa kaikilla elämänalueilla. Heidän on huomattavasti vaikeampaa saada työtä tai edes työharjoittelupaikkaa syrjinnän, ennakkoluulojen ja syrjivien asenteiden vuoksi.
Rasismia ja syrjintää puretaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja kaikessa kaupungin toiminnassa. Siksi esitämme, että Turku nostaa antirasistisen työn yhä merkittävämmin esiin ja laatii laaja-alaisen rasismin vastaisen strategian, jossa edellä mainittuihin ohjelmakirjauksiin ja tavoitteisiin yhdistetään konkreettiset askeleet rasismin purkamiseksi. Tämän voisi luontevasti tehdä esimerkiksi osana yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ohjelman päivitystyötä.
Turussa on tehty hyvää syrjinnän vastaista työtä, mutta koska se ei ole tuottanut vielä toivottua tulosta, tarvitaan lisää toimia.
Vihreä valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen asiasta kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.8.