Sää harmittaa meitä suomalaisia usein, mutta aiheuttaa kuitenkin harvoin vaikeita ongelmia. Globaalissa etelässä ilmaston keskilämpötilan nousun aiheuttamat äärimmäiset sääolosuhteet ovat vaatineet ihmishenkiä, aiheuttaneet suuria taloudellisia menetyksiä ja ajaneet ihmisiä kodeistaan ilmastopakolaisiksi.
Ilmasto muuttuu myös Pohjois-Euroopassa ja vaikka vaikutukset eivät ole yhtä dramaattisia, on selvää, että muutos tuo mukanaan haasteita ja epävarmuutta. Kuluvan kesän pitkä kuivuus ja hellejakso on näyte siitä, kuinka myös Suomessa ilmasto-olosuhteet muuttuvat ennakoimattomiksi. Lauhkeiden säiden maassamme on koettu tänä kesänä tukalaa kuumuutta, viljasatoja romahduttavaa kuivuutta ja hallitsemattomia metsäpaloja. Säätilat vaihtelevat tietysti myös ilman ilmastonmuutosta, mutta tutkimusnäyttö on selkeää sen suhteen, että ilmaston lämpeneminen tekee sääilmiöistä voimakkaampia ja ennalta-arvaamattomia. Ilmastonmuutoksen torjuminen on ensi arvoisen tärkeää, niin yksittäisillä kuluttajien teoilla on kuin poliittisilla päätöksillä.
Päästöjen vähentämisen rinnalla pitää alkaa puhua myös jo sopeutumisesta. Sopeutumista on pohdittu jo pitkälle monissa valtioissa ja kaupungeissa, jossa vaikutukset merenpinnan nousun, tulvien tai kuumuuden suhteen ovat olleet jo kauemmin hyvin voimakkaita. Suomessa sopeutumisessa on vielä tehtävää.
Ilmastokysymykset yhdistetään usein kaupunkisuunnittelun asiaksi, mutta sääriskien ymmärrystä tarvitaan myös esimerkiksi terveydenhuollossa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuuden osaston johtava tutkija Timo Lanki kertoi kesäkuussa Helsingin Sanomissa, kuinka helteellä on riski lämpöuupumukseen ja lämpöhalvaukseen, mutta kuinka helle myös pahentaa sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta ja Alzheimerin tautia. Riskiryhmässä ovat kroonisesti sairaat sekä ikäihmiset ja lapset. Kuumuuden aiheuttamien riskien huomioiminen on olennaista erityisesti kaupungeissa, joihin muodostuu usein muuta ympäristöä voimakkaampi lämpösaareke.
Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa yksimielisesti ilmasto-ohjelman, joka listaa kattavasti myös ne riskit, joihin sopeutumiseen tulee kiinnittää huomiota. Ohjelmassa esitetään osa-alueet, joilla kaupunki on tällä hetkellä kykenemätön tai heikosti varautunut vastaamaan ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin sekä ääri-ilmiöihin. Sateisiin ja rankkasateisiin, tulviin, hulevesiin, merenpinnan nousuun sekä myrskyihin liittyy ohjelman mukaan Turussa maantieteellisen sijainnin ja savisen maaperän vuoksi suurimmat riskit. Kuivien jaksojen arvioidaan lisääntyvän kesällä. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemin muuttuminen vaikuttaa monella tapaa, esimerkiksi ilmanlaatuun, pölyttäjiin, vieraslajeihin ja kasvitauteihin.
Ilmasto-ohjelman toimeenpano kannattaa ottaa vakavasti kaikissa kaupungin toimissa, mutta niin myös yrityksissä, työpaikoilla ja vapaa-ajan harrastuksissa. Ratkaisut ovat olemassa, eivätkä ne aina ole kovin vaikeita toteuttaa.
Viherpinta-alan lisääminen kaduilla, puistoissa sekä talojen katoilla ja seinillä imeyttää hulevesiä ja ehkäisee tulvimista. Kasvillisuus viilentää kuumuudelta ja esimerkiksi vastaanottoaikojen laajentaminen vähentää ikäihmisten liikkumistarvetta kuumimpaan vuorokaudenaikaan. Monipuolinen luonto ja kasvillisuus kestää kuivuutta paremmin.
Ilmasto-ohjelmassa esitettiin toimenpiteiksi varautumiseen mm. vesiensuojelun parantamista ja viherpinta-alan lisäämistä sekä tiedotuksen ja yhteisöllisyyden lisäämistä. Ilmasto-ohjelman toimeenpano on hyvin tärkeää sekä globaalin vastuun, että omien kaupunkilaisten hyvinvoinnin vuoksi. Seuraava Turun päättäjien askel ohjelman hyväksymisen jälkeen on varmistaa, että maailman kärkeä olevan ilmasto-ohjelmamme toimeenpanoon varataan riittävästi resursseja ja asiantuntijoita viemään muutoksia eteenpäin. Lähivuodet ovat kriittistä aikaa sen suhteen, mitä voimme vastata tuleville sukupolville, kun he kysyvät, mitä te teitte torjuaksenne ilmastonmuutosta.
Niina Ratilainen
vihreä kaupunginvaltuutettu
vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja