Tiivistyvässä kaupungissa lähtee sekä kaavoitus että sen perusteella tehtävä rakentaminen yleensä siitä, että alueilla jo oleva kasvusto poistetaan, ellei kyse ole kaupunkikuvallisesti tärkeästä kasvillisuudesta tai erikseen suojeltavista lajeista ja luontotyypeistä. Poistettu kasvillisuus korvataan tämän jälkeen uusilla taimilla ja viheralueilla.
Luonnon ja sen monimuotoisuuden näkökulmasta paras ratkaisu olisi kuitenkin usein jättää tämän kaltaiset toimet tekemättä. Olemassa oleva kasvillisuus, varsinkin pensaista, puista ja muusta kasvillisuudesta koostuvat tiheiköt, ovat luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta usein huomattavasti arvokkaampia, kuin uudet viheralueet ja istutukset. Olemassa olevan, ilman jatkuvia hoitotoimenpiteitä pärjäävän kasvillisuuden säilyttäminen on monesti myös halvin vaihtoehto niin kaupungille, kuin rakennusyhtiöillekin.
On tärkeä lisätä ymmärrystä siitä, että suhteellisen pienetkin kasvillisuuslaikut ja yksittäiset puut voivat olla arvokkaita ja lisätä biologista monimuotoisuutta. Kaupunkitiheikköjen arvostusta pystyttäisiin nostamaan esimerkiksi opastekyltein, jotka avaavat ohikulkijalle sitä, että tietoisesti kasvamaan jätetty vesakko on monen eliön koti. Niissä viihtyvät niin ketut, rusakot, linnut kuin myös iso määrä hyönteisiä. Elinympäristö voi siis olla arvokas, vaikkei se sisältäisi yhtään suojeltua lajia. Tiheiköt lisäävät myös ihmisten asuinviihtyisyyttä, sille ne tuovat vehreyttä katukuvaan, vaimentavat liikennemelua ja puhdistavat ilmaa.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunkisuunnittelussa jatkossa varmistetaan olemassa olevien tiheikköjen säilyminen rakentuvilla alueilla riittävän suurina saarekkeina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tiealueilla ja säilytettävän kasvillisuuden alueilla tulisi mahdollisuuksien mukaan lisäksi käyttää kaavamerkintänä maanpinnan alkuperäisiä korkoja, jolloin sorapatjan levittämiseltä vältytään sekä turvataan kasvillisuuden säilymisolosuhteet.
Turussa 14.4.2025
Aloitteen tekijät:
Mikaela Sundqvist ja Laura Rantanen