Tausta

Turku on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ilmasto- ja ympäristövastuuseen sekä kaupunkiluonnon vaalimiseen. Näiden tavoitteiden rinnalla on välttämätöntä vahvistaa ihmisten ja eläinten samanaikaista olemassaoloa samoilla alueilla.

Turun kaupunki omistaa merkittäviä metsä- ja maa-alueita, joilla metsästystä harjoitetaan kaupungin myöntämillä luvilla. Luvat umpeutuvat helmikuussa 2026, ja on oikea hetki arvioida uudelleen lupaperiaatteita vastaamaan paremmin Turun ympäristö- ja luontotavoitteita.

Samanaikaisesti valtakunnallisesti ollaan sallimassa suurpetojen, kuten suden, ilveksen ja karhun, sekä jopa saukon metsästystä. Useat asiantuntijatahot ovat arvioineet valmistelun puutteelliseksi ja osin EU-oikeuden vastaiseksi, erityisesti suojelutason ja poikkeuslupien kriteerien osalta.

Perustelut

1. Suurpedot ja EU-oikeus

Susi, ilves, karhu ja saukko kuuluvat EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY liitteet II ja IV) tiukasti suojeltaviin tai erityistä suojelua edellyttäviin lajeihin. Poikkeukset metsästykseen edellyttävät tarkkaa tapauskohtaista harkintaa ja on todennäköistä, ettei laajamittainen kannanhoidollinen metsästys täytä automaattisesti EU-oikeuden ehtoja. Kaupunki voi omistajana asettaa tiukemmat reunaehdot kuin valtakunnallinen minimitaso edellyttää.

2. Lajien välinen yhteiselo kaupunkiympäristössä

Turku on kaupunki, jossa kaupunkimetsät, ulkoilureitit ja luonnonsuojelualueet ovat keskeinen osa asukkaiden arkea. Samoilla alueilla, joilla kuljetaan, retkeillään ja opetetaan lapsille luonnosta mm. luontopolkujen kylttien avulla, sallitaan tällä hetkellä myös monenlainen metsästys. Lisäksi metsästys on itsessään riski tiiviisti asutulla kaupunkialueella.

Tämä on usein ekologisesti, eettisesti ja viestinnällisesti ristiriitaista. Lajien välinen yhteiselo edellyttää, että kaupunki tunnistaa myös muiden lajien arvon sekä monimuotoisuuden että itseisarvon kannalta – ei vain niiden hyödyn tai haitan ihmiselle.

3. Metsästyksen kohdentaminen todellisiin haittoihin

Mikäli metsästystä halutaan sallia, olisi se perustellumpaa kohdentaa haitallisiin vieraslajeihin (esim. minkki ja supikoira), liikennevahinkoja aiheuttaviin hirvieläimiin (esim. valkohäntäpeura, hirvi ja metsäkauris) ja tapauskohtaisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi (esim. lintujen pesinnän turvaamiseksi).

Kotoperäisten, suojelua vaativien tai ihmiselle pääosin harmittomien lajien, kuten suurpetojen, kettujen, mäyrien ja muiden vastaavien, metsästykselle ei pääasiassa ole kestävää ekologista eikä sosiaalista perustetta kaupungin omistamilla alueilla. 

4. Kaupungin ilmasto- ja luontotavoitteet

Turun omat strategiat painottavat luonnon monimuotoisuuden turvaamista, viherrakenteen vahvistamista ja kaupunkiluonnon arvoa. Metsästys, joka kohdistuu suojeltuihin tai ei-haitallisiin lajeihin, voi olla näiden tavoitteiden kanssa ristiriidassa, ellei metsästystä kohdisteta tarkemmin. Turku voi olla asiassa suunnannäyttäjä muille kunnille.

Aloite

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että:

1. Turun kaupunki kieltää kotoperäisten suurpetojen (susi, ilves ja karhu) sekä saukon metsästyksen kaikilla omistamillaan maa-alueilla vuodesta 2026 alkaen. Häiriökäyttäytyvien yksilöiden metsästys voidaan kuitenkin jatkossakin poikkeusluvalla sallia.

2. Turun kaupunki päivittää metsästyslupien periaatteet siten, että mahdollinen metsästys kohdistuu haittaa aiheuttaviin hirvieläimiin ja haitallisiin vieraslajeihin sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

3. Kaupungin metsästyslinjaus kirjataan osaksi Turun ympäristö- ja luonnonsuojelun strategista ohjausta, siten että lajien välinen yhteiselo on keskeinen periaate.

Yhteenveto

Turun kaupungin tulee linjata metsästys kaupungin strategisten ympäristötavoitteiden mukaisesti niin, että kaupungin omistamilla mailla luonnon monimuotoisuus, suojelu ja ihmisen ja muun elollisen rinnakkaiselo asetetaan etusijalle. Linjausten tulee olle ekologisesti kestäviä sekä EU-oikeuden että kaupunkilaisten arvojen mukaista.

Turun vihreä valtuustoryhmä